Tekijä: emmi

Villi vyöhyke aloitti ensimmäiset kokeilut kukkivista nurmikoista Epilässä vuonna 2021. Kukkivalle nurmikolle kylvetyt kasvit kompensoivat leikkaamista, eli ne kasvattavat uuden kukinnon leikkaamisen jälkeen. Tämän vuoksi niitä voi leikata hieman harvemmin kuin tavallisia nurmikoita. Kylvimme Tampereen Epilään Nokiantien uusituille viheralueille neidonkieltä, keltamaitetta, heinäratamoa, harmiota, nurmikohokkia ja ketokaunokkia. Kylvetyt kasvit ovat pääsääntöisesti paikallista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Näitä kasvilajeja on aiemmin havaittu kasvavan nurmikoilla. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Lisäkylvöt ja kukintaa vuonna 2022 Kuvat © Jere Nieminen Alueen kylvöt vuonna 2021 Kuvat © Jere Nieminen

Villi vyöhyke -yhdistys perusti vuonna 2020 neljä pientä paahdealuetta Mustametsän päiväkodin pysäköintialueen ympärille Tampereella. Alueet perustettiin paahteisiksi elinympäristöiksi erittäin uhanalaiselle mäkihiilikoille (Anacampsis fuscella) asemakaavan määräysten mukaan. Myös kahden kylmärakennuksen katolle perustettiin paahteiset kasvikatot.Yhdistys lisäsi paahdealueille on mäkihiilikoin toukkien ainoaa ravintokasvia metsäapilaa (Trifolium medium) siemeniä kylvämällä ja taimia istuttamalla. Metsäapilan lisäksi yhdistys kylvi paahdealueille harvinaisia paahdealueiden kasvilajien siemeniä. Siemenet yhdistyksen jäsenet ovat keränneet lähialueilta ja alkuperäiset kasvupaikat on dokumentoitu.Yhdistys aitasi paahdealueet väliaikaisella aidalla, jotta kulutus ei hidastaisi kasvillisuuden muodostumista alkuvaiheessa. Hoidamme alueita kitkemällä ja tekemällä lisää siementen kylvöjä ja taimien istutuksia.Villi vyöhyke on toteuttanut Mustametsän päiväkodin paahdealueet yhteistyössä Tampereen Tilapalvelut Oy:n…

Villi vyöhyke perusti laajan paahdealueen vuonna 2021 Tampereella Sahavainionpuistoon Niemenrantaan. Paahdekedolle kylvimme paikallisia joutomaiden harvinaisempia kasvilajeja, kuten tunturikurjenhernettä, isomaksaruohoa, pohjanmasmaloa, ahokissankäpälää, jänönapilaa, nuokkukohokkia, mäkitervakkoa, ukontulikukkaa, neidonkieltä, rohtokoirankieltä, metsänätkelmää, mäkikuismaa, peurankelloa ja punakatkoa. Istutimme alueelle myös imeläkurjenherneen taimia. Imeläkurjenherneen ainoat tiedossa olevat luonnonvaraiset esiintymät Tampereella ovat paahdekedon lähistöllä. Kylvetyt kasvit ovat seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Toteutamme paahdekedon yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tampereen Infra Oy:n kanssa. Kukintaa kesällä 2023 Kuvat © Jere Nieminen Alue vuonna 2021 Kuvat © Jere Nieminen

Villi vyöhyke on mukana toteuttamassa merenrantaniittyä Oulun Kontinkankaan kampukselle. Niitty on perustettu vuonna 2021. Niityllä kokeilemme merenrannoille tyypillisen luonnonkasvillisuuden kasvattamista kokonaan uudella paikalla. Osa niitylle kylvetyistä kasvilajeista vaatii merilevien tai suolan tuottamaa vaikutusta kasvualustassa, joten keräsimme merenrantaan ajautunutta merilevää rannikolta Oulun edustalta ja levitimme sitä niitylle. Valitsimme merenrantaniitylle sopivat lajit ja keräsimme siemenet, jotka kaikki ovat paikallista alkuperää. Kylvimme niitylle muun muassa merinätkelmää, meripeltovalvattia, meriratamoa, suola-arhoa, meripoimuhierakkaa, merikohokkia, suolavihvilää, rantavehnää ja puna-ailakkia. Lisäksi niitylle on istutettu pulskaneilikkaa ja tataarikohokkia. Ne ovat harvinaisia jokivarsien lajeja, mutta niiden kasvupaikkoja on myös Perämeren rannikolla. Näitä harvinaisempia lajeja kasvattamalla voidaan ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Merenrantaniitty…