Nekalan Mustametsän päiväkodin kasvikatot, Tampere

Villi vyöhyke teki kaksi kasvikattoa Tampereella Nekalan Mustametsän päiväkodin rakennusten katoille. Päiväkodin lähistöllä on havaittu erittäin uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia mäkihiilikoita, jotka käyttävät ravinnokseen metsäapiloita. Kylvimme päiväkodin rakennusten katoille metsäapilaa ja muita ketokasveja. Kasvikatot vahvistavat lähialueen metsäapila- ja paahdeverkostoa. Hoidamme kasvikattoja kitkemällä ja täydennämme metsäapilakasvustoja. Kylvetyt kasvit ovat kaikki paikallista ja seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Kasvikatot on toteutettu yhteistyössä Tampereen Tilapalvelut Oy:n kanssa.Mustametsän päiväkodin kasvikatot ovat osa Nekalan paahdeverkostoa. Metsäapiloiden istutusta elokuussa 2023 Kuvat © Milla Lehti Kasvikattojen asennukset ja kylvöt syksyllä 2020 Kuvat © Jere Nieminen paitsi neljäs lukusuunnassa
Read More

Ristolan paahdealue, Säkylä

Valtatietä 12 Säkylän Ristolassa levennettiin, jotta liittymästä tulee turvallinen. Muutoksen yhteydessä teiden väliin jäi suojaviheralueita, joille perustettiin paahdeympäristöjen kokeilu. Kylvimme alueelle muun muassa ketomarunan, keltamaitteen, pohjanmasmalon, ukontulikukan, mäkitervakon, idänhietaneilikan ja kangasajuruohon siemeniä. Idänhietaneilikan siemenet ostimme kaupalliselta toimijalta, jolla oli selvillä siementen alkuperäinen luonnonvarainen keruupaikka. Kokeilemme alueella myös torvijäkälien lisäämistä. Jäkälät voivat sitoa hiekkaa paikalleen ja hidastaa muun varjostavan kasvillisuuden kasvua paahdealueelle. Kehitämme Ristolan paahdealuetta yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.  Kitkemistä, täydennyskylvöjä ja kukintaa kesällä 2023 Kuvat © Jere Nieminen Siementen kylvöjä ja kitkemistä marraskuussa 2022 Kuvat © Jere Nieminen paitsi ensimmäinen ja kolmas lukusuunnassa Taimien istuttamista, siemenien kylvöjä ja rikkaruohojen kitkemistä…
Read More

Oulunsalon sorakuopan maisemointi

Olemme maisemoineet Rudus Oy:n Oulunsalon sorakuoppaa Oulussa vuodesta 2020 lähtien. Suunnittelimme maisemoitavalle alueelle maisemoinnin tavan, jossa hyödynnetään ekologista sukkessiota ja luonnon kasvua. Koska alue on hyvin laaja ja paikallisten luonnonkasvien siemeniä ja taimia oli käytössä vain vähän, teimme kylvöt ja istutukset sellaisiin paikkoihin, joista niillä on hyvät edellytykset levittäytyä laajemmalle. Olemme istuttaneet ja kylväneet aluelle muun muassa paikallisia pulskaneilikoita ja tataarikohokkeja. Alueen maisemoinnista on kerrottu yksityiskohtaisemmin Rudus Oy:n tiedotteessa 26.10.2020 ja artikkelissa 24.2.2025.   Siementen kylvämistä ja taimien istuttamista syyskuussa 2020 Kuvat © Jere Nieminen Oulunsalon soranottoalue -- Luonnon kasvu jälkihoidon välineenä (Maisemoinnin yleissuunnitelma, pdf 9 sivua)
Read More
Lehtoneidonvaippojen siirto raitiotiereitiltä, Tampere

Lehtoneidonvaippojen siirto raitiotiereitiltä, Tampere

Villi vyöhyke siirsi lehtoneidonvaippoja turvaan raitiotien rakentamisen alta Tampereella. Lehtoneidonvaipat nostettiin maasta kevättalvella vuonna 2017 ja istutettiin myöhemmin keväällä Tampereen Multisiltaan.  Lehtoneidonvaippoja siirtoistutettiin yhteensä 23 kappaletta. Kasveista 14 yksilöä kasvatti kesällä 2017 hieman vartta sekä tunnistettavat lehdet. Yksikään siirretyistä lehtoneidonvaipoista ei kukkinut kunnolla kesän aikana. Seurasimme kasveja kesä- ja heinäkuussa viikon välein. Osa versoista hävisi alueelta ilman, että niiden häviämisen syytä oli havaittavissa. Seuraavina vuosina lehtoneidonvaippoja on havaittu alueella satunnaisesti. Lehtoneidonvaippojen siirrot toteutimme yhteistyössä Tampereen kaupungin, Raitiotieallianssin ja Tampereen Sarka Oy:n kanssa. Lehtoneidonvaippojen siirtoistutukset Kekkosentie-Teiskontien joukkoliikennesillan asemakaava-alueelta Multisillan Rajamäen alueelle (pdf, 11 sivua) Jäljelle jääneiden lehtoneidonvaippojen siirtoistutukset kesäkuussa 2018 Kuvat…
Read More

Haavikonpuiston pallokenttä

Vuonna 2019 aloitettiin käytöstä poistetulla Haavikonpuiston pallokentällä Nekalassa Tampereella kokeilu, voisiko kentästä kehittyä arvokas paahdeympäristö. Kylvimme seuraavia kasvilajeja, joista meillä on kokemuksia tai aavistus, että kasvilajit voisivat pärjätä sepelikentällä: neidonkieli, masmalo, keltamaite, mäkitervakko, ketotyräruoho, isomaksaruoho, ukontulikukka, tummatulikukka, keltasauramo, ahopäivänkakkara, ahokissankäpälä, metsänätkelmä, tunturikurjenherne, puna-ailakki, nurmikohokki, kangasajuruoho, jänönapila ja kelta-apila. Koska lähistöllä elää uhanalainen mäkihiilikoi, kylvimme kentälle myös sen ainoaa ravintokasvia metsäapilaa. Pallokenttä kasvualustana on hyvin tiivistä ja vaikuttaa siltä, että kasvillisuus kehittyy 1-2 vuotta hitaammin kuin löyhemmässä maassa. Kuvat © Jere Nieminen paitsi toinen lukusuunnassa
Read More

Ämmässuon ekoteollisuusalueen kivituhkaketo

Villi vyöhyke ideoi kokeilun, jossa selvitettiin kivituhkan mahdollisuuksia komealupiinin torjunnassa ja uusien ketojen perustamisessa. Valikoimme yhteistyössä HSY:n ja NCC:n kanssa kokeilun kohteeksi Espoon Ämmässuon ekoteollisuusalueelta paikan, joka oli lähes kokonaan lupiinin valtaama. Kivituhkaa levitettiin vuonna 2019 lupiinin kasvustojen päälle 10 cm, 20 cm ja 30 cm paksuiset kerrokset. Villi vyöhyke -yhdistyksen jäsenet kylvivät kivituhkalle luonnonkasvien siemeniä. Kokeilussa hyödynnettiin myös ekoteollisuusalueelle hävitettäväksi tuotuja kantoja, joista tehtiin lahopuuteos. Paksuudeltaan 20 cm kerros kivituhkaa riitti tukahduttamaan lupiinit. Kivituhka osoittautui hyväksi kasvualustaksi paahteisten alueiden luonnonkasvien kasvualustaksi. Kukintaa Ämmässuolla kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Ketokasvien kylvöt lokakuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen paitsi toinen…
Read More

Tampereen yliopiston harjukatto

Villi vyöhyke perusti kedon ja kasvikaton Tampereen yliopiston keskustakampukselle vuonna 2019. Valitsimme kedolle erityisesti Tampereen rata-alueilla viihtyneitä kasveja, koska yliopisto sijaitsee lähellä rata-aluetta. Kylvimme kedolle muun muassa neidonkielen, keltasauramon, ketokaunokin ja rohtokoirankielen siemeniä.Kedon lisäksi toteutimme kampukselta lähtevän Kalevantien alikulkukäytävän katolle kasvikaton, jonne kylvimme paahdeympäristöjen kasvilajeja, kuten nuokkukohokkia, isomaksaruohoa, mäkitervakkoa ja tunturikurjenhernettä. Kylvetyt kasvit ovat paikallista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Tampereen yliopisto sijaitsee Kalevanharjun täysin rakennetulla harjujaksolla. Kasvikatto tarjoaa elinympäristön taantumassa oleville vaateliaille harjulajeille. Yhdistys on hoitanut ketoa ja kattoa kitkemällä ja täydennyskylvöin. Keto ja kasvikatto toteutettiin yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Harjukatto kesällä 2021…
Read More

Harjuniityn koulun kouluniitty, Nokia

Villi vyöhyke perusti kouluniityn Nokian Harjuniityn koululle vuonna 2017. Kylvimme keväällä koulun oppilaiden kanssa niitylle muun muassa isomaksaruohoa, neidonkieltä, mäkitervakkoa, ketomarunaa, pohjanmasmaloa, tummatulikukkaa, ukontulikukkaa, puna-ailakkia, päivänkakkaraa ja kelta-apilaa. Kylvetyt kasvit ovat seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Syksyllä täydensimme kylvöjä kelta-apilan siemenillä, joita keräsimme Nokia Arenan rakennuspaikalta Tampereen ratapihalta. Kouluniittyä toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa. Kouluniityn kukinta kesäkuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen Täydennyskylvöt marraskuussa 2018 Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt marraskuussa 2017. Viimeisessä kuvassa keväällä 2017 kylvettyjen kasvien lehtiruusukkeita (puna-ailakki, päivänkakkara) Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt huhtikuussa 2017 Kuvat © Jere Nieminen
Read More

Sorilan louhoksen maisemointi, Tampere

Tampereella sijaitsevan Sorilan kiviainesalueen luiska on reilun hehtaarin kokoinen rinne, jonka maisemoinnin Villi vyöhyke aloitti vuonna 2017. Luiskan kasvualustan osana on kierrätysbetonia, joka tuottaa alueelle kalkkivaikutuksen. Villi vyöhyke valikoi lajistoon mahdollisimman paljon kalkkia suosivia ja sietäviä kasveja.Yhdistyksen alueelle kylvämiä kasvilajeja ovat esimerkiksi mäkitervakot, masmalot, neidonkielet, päivänkakkarat ja nurmikohokit. Lisäksi yhdistyksen jäsenet kokeilevat alueella imeläkurjenherneen kasvatusta taimia istuttamalla. Vuosien aikana sammaleet ovat vallanneet alaa maisemoidussa luiskassa. Sammalten levittäytyminen helpottaa alueen hoitoa sammalten hidastaessa muualta leviävän kasvillisuuden kehittymistä.Yhdistys jatkaa alueen kehittämistä täydennyskylvöin ja -istutuksin. Sorilan louhoksen maisemointi toteutetaan yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa. Maisemoitu alue Sorilassa kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt…
Read More

Tampereen yliopiston normaalikoulun kouluniityt

Villi vyöhyke perusti ensimmäisen kouluniityn Tampereen yliopiston normaalikoulun alueelle Nekalassa vuonna 2018. Mäkihiilikoiden (Anacampsis fuscella) elinympäristöjä, jotka tuhoutuivat samalla asemakaava-alueella, kompensoimiseksi perustettiin paahteinen keto, joka toimii myös opetusympäristönä. Lisää paahteisia kouluniittyjä on perustettu normaalikoulun alueelle vuosina 2020, 2022 ja 2023. Kouluniityt perustimme yhdessä Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilaiden ja opettajien kanssa. Oppilaat kylvivät siemenet ja istuttivat taimet alueelle. Tärkein kasvilaji normaalikoulun kedoilla on metsäapila (Trifolium medium), joka on mäkihiilikoin toukkien ainoa ravintokasvi. Metsäapilan lisäksi kedoille on kylvetty vaateliaita harjujen paahdeympäristöjen kasvilajeja, kuten mäkitervakkoa, nuokkukohokkia ja masmaloa. Vuonna 2018 perustetulta kedolta löydettiin ensimmäiset mäkihiilikoin toukat vuonna 2022. Normaalikoulun kedot toteutamme yhteistyössä Suomen…
Read More