Kategoria: Kaupunkialueet

Villi vyöhyke -yhdistys perusti vuonna 2020 neljä pientä paahdealuetta Mustametsän päiväkodin pysäköintialueen ympärille Tampereella. Alueet perustettiin paahteisiksi elinympäristöiksi erittäin uhanalaiselle mäkihiilikoille (Anacampsis fuscella) asemakaavan määräysten mukaan. Myös kahden kylmärakennuksen katolle perustettiin paahteiset kasvikatot.Yhdistys lisäsi paahdealueille on mäkihiilikoin toukkien ainoaa ravintokasvia metsäapilaa (Trifolium medium) siemeniä kylvämällä ja taimia istuttamalla. Metsäapilan lisäksi yhdistys kylvi paahdealueille harvinaisia paahdealueiden kasvilajien siemeniä. Siemenet yhdistyksen jäsenet ovat keränneet lähialueilta ja alkuperäiset kasvupaikat on dokumentoitu.Yhdistys aitasi paahdealueet väliaikaisella aidalla, jotta kulutus ei hidastaisi kasvillisuuden muodostumista alkuvaiheessa. Hoidamme alueita kitkemällä ja tekemällä lisää siementen kylvöjä ja taimien istutuksia.Villi vyöhyke on toteuttanut Mustametsän päiväkodin paahdealueet yhteistyössä Tampereen Tilapalvelut Oy:n…

Villi vyöhyke perusti laajan paahdealueen vuonna 2021 Tampereella Sahavainionpuistoon Niemenrantaan. Paahdekedolle kylvimme paikallisia joutomaiden harvinaisempia kasvilajeja, kuten tunturikurjenhernettä, isomaksaruohoa, pohjanmasmaloa, ahokissankäpälää, jänönapilaa, nuokkukohokkia, mäkitervakkoa, ukontulikukkaa, neidonkieltä, rohtokoirankieltä, metsänätkelmää, mäkikuismaa, peurankelloa ja punakatkoa. Istutimme alueelle myös imeläkurjenherneen taimia. Imeläkurjenherneen ainoat tiedossa olevat luonnonvaraiset esiintymät Tampereella ovat paahdekedon lähistöllä. Kylvetyt kasvit ovat seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Toteutamme paahdekedon yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tampereen Infra Oy:n kanssa. Kukintaa kesällä 2023 Kuvat © Jere Nieminen Alue vuonna 2021 Kuvat © Jere Nieminen

Villi vyöhyke on mukana toteuttamassa merenrantaniittyä Oulun Kontinkankaan kampukselle. Niitty on perustettu vuonna 2021. Niityllä kokeilemme merenrannoille tyypillisen luonnonkasvillisuuden kasvattamista kokonaan uudella paikalla. Osa niitylle kylvetyistä kasvilajeista vaatii merilevien tai suolan tuottamaa vaikutusta kasvualustassa, joten keräsimme merenrantaan ajautunutta merilevää rannikolta Oulun edustalta ja levitimme sitä niitylle. Valitsimme merenrantaniitylle sopivat lajit ja keräsimme siemenet, jotka kaikki ovat paikallista alkuperää. Kylvimme niitylle muun muassa merinätkelmää, meripeltovalvattia, meriratamoa, suola-arhoa, meripoimuhierakkaa, merikohokkia, suolavihvilää, rantavehnää ja puna-ailakkia. Lisäksi niitylle on istutettu pulskaneilikkaa ja tataarikohokkia. Ne ovat harvinaisia jokivarsien lajeja, mutta niiden kasvupaikkoja on myös Perämeren rannikolla. Näitä harvinaisempia lajeja kasvattamalla voidaan ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Merenrantaniitty…

Valtatietä 12 Säkylän Ristolassa levennettiin, jotta liittymästä tulee turvallinen. Muutoksen yhteydessä teiden väliin jäi suojaviheralueita, joille perustettiin paahdeympäristöjen kokeilu. Kylvimme alueelle muun muassa ketomarunan, keltamaitteen, pohjanmasmalon, ukontulikukan, mäkitervakon, idänhietaneilikan ja kangasajuruohon siemeniä. Idänhietaneilikan siemenet ostimme kaupalliselta toimijalta, jolla oli selvillä siementen alkuperäinen luonnonvarainen keruupaikka. Kokeilemme alueella myös torvijäkälien lisäämistä. Jäkälät voivat sitoa hiekkaa paikalleen ja hidastaa muun varjostavan kasvillisuuden kasvua paahdealueelle. Kehitämme Ristolan paahdealuetta yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.  Kitkemistä, täydennyskylvöjä ja kukintaa kesällä 2023 Kuvat © Jere Nieminen Siementen kylvöjä ja kitkemistä marraskuussa 2022 Kuvat © Jere Nieminen paitsi ensimmäinen ja kolmas lukusuunnassa Taimien istuttamista, siemenien kylvöjä ja rikkaruohojen kitkemistä…

Vuonna 2019 aloitettiin käytöstä poistetulla Haavikonpuiston pallokentällä Nekalassa Tampereella kokeilu, voisiko kentästä kehittyä arvokas paahdeympäristö. Kylvimme seuraavia kasvilajeja, joista meillä on kokemuksia tai aavistus, että kasvilajit voisivat pärjätä sepelikentällä: neidonkieli, masmalo, keltamaite, mäkitervakko, ketotyräruoho, isomaksaruoho, ukontulikukka, tummatulikukka, keltasauramo, ahopäivänkakkara, ahokissankäpälä, metsänätkelmä, tunturikurjenherne, puna-ailakki, nurmikohokki, kangasajuruoho, jänönapila ja kelta-apila. Koska lähistöllä elää uhanalainen mäkihiilikoi, kylvimme kentälle myös sen ainoaa ravintokasvia metsäapilaa. Pallokenttä kasvualustana on hyvin tiivistä ja vaikuttaa siltä, että kasvillisuus kehittyy 1-2 vuotta hitaammin kuin löyhemmässä maassa. Kuvat © Jere Nieminen paitsi toinen lukusuunnassa