Kategoria: Kaupunkialueet

Villi vyöhyke perusti kouluniityn Nokian Harjuniityn koululle vuonna 2017. Kylvimme keväällä koulun oppilaiden kanssa niitylle muun muassa isomaksaruohoa, neidonkieltä, mäkitervakkoa, ketomarunaa, pohjanmasmaloa, tummatulikukkaa, ukontulikukkaa, puna-ailakkia, päivänkakkaraa ja kelta-apilaa. Kylvetyt kasvit ovat seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Syksyllä täydensimme kylvöjä kelta-apilan siemenillä, joita keräsimme Nokia Arenan rakennuspaikalta Tampereen ratapihalta. Kouluniittyä toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa. Kouluniityn kukinta kesäkuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen Täydennyskylvöt marraskuussa 2018 Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt marraskuussa 2017. Viimeisessä kuvassa keväällä 2017 kylvettyjen kasvien lehtiruusukkeita (puna-ailakki, päivänkakkara) Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt huhtikuussa 2017 Kuvat © Jere Nieminen

Villi vyöhyke perusti ensimmäisen kouluniityn Tampereen yliopiston normaalikoulun alueelle Nekalassa vuonna 2018. Mäkihiilikoiden (Anacampsis fuscella) elinympäristöjä, jotka tuhoutuivat samalla asemakaava-alueella, kompensoimiseksi perustettiin paahteinen keto, joka toimii myös opetusympäristönä. Lisää paahteisia kouluniittyjä on perustettu normaalikoulun alueelle vuosina 2020, 2022 ja 2023. Kouluniityt perustimme yhdessä Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilaiden ja opettajien kanssa. Oppilaat kylvivät siemenet ja istuttivat taimet alueelle. Tärkein kasvilaji normaalikoulun kedoilla on metsäapila (Trifolium medium), joka on mäkihiilikoin toukkien ainoa ravintokasvi. Metsäapilan lisäksi kedoille on kylvetty vaateliaita harjujen paahdeympäristöjen kasvilajeja, kuten mäkitervakkoa, nuokkukohokkia ja masmaloa. Vuonna 2018 perustetulta kedolta löydettiin ensimmäiset mäkihiilikoin toukat vuonna 2022. Normaalikoulun kedot toteutamme yhteistyössä Suomen…

Villi vyöhyke perusti yhteistyössä asukkaiden ja Tampereen kaupungin kanssa Tesomalle vuonna 2015 yhteisöllisen metsäpuutarhan. Se sijaitsee Tesomajärven etelänpuoleisessa metsässä. Tesomalaiset olivat mukana jo suunnitteluvaiheessa. Asukkaiden kanssa keskusteltiin mm. suomalaisten metsäpuutarhojen esimerkkikohteista ja pohdittiin yhdessä, miltä osin ne voisivat soveltua Tesomalle. Metsäpuutarhaan on istutettu alkuperäisiä suomalaisia lehtokasveja, kuten metsälehmusta, tuoksumataraa ja lehtotaponlehteä. Asukaat toivoivat metsäpuutarhaan myös näyttäviä koristekasveja kuten köynnöksiä kiipeilemään mäntyjen rungoilla. Metsäpuutarhassa on jonkin verran myös syötäviä kasveja kuten omenapuita.Asukkaat ovat istuttaneet taimia metsäpuutarhaan useissa talkoissa neljän ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen asukkaat ovat istuttaneet metsäpuutarhaan jonkin verran taimia omatoimisesti. Villi vyöhyke -yhdistys on kokeillut metsäpuutarhan alueella myös raidankeuhkojäkälän ja…