Liisanpuiston keto, Tampere

Liisanpuiston keto, Tampere

Tampereen kaupunki ja Villi vyöhyke tekivät suunnitelman paahdekedosta, joka perustetaan entisen nurmikon paikalle Kalevan kirkon itäpuolelle Tampereella. Kedolle kylvämme harvinaisia ja säästyneitä paikallisia harjukasveja, kuten nuokkukohokkia, mäkitervakkoa, isomaksaruohoa, metsänätkelmää.  Kedolle kylvämme lisäksi Kalevan alueella säästyneitä kulttuurikasveja, kuten neidonkieltä, harmiota, ketokaunokkia ja kelta-apilaa. Kasvien siemeniä keräämme Tampereelta muun muassa Kalevan ja Kalevanharjun alueilta. Kedolle istutetaan myös Villin vyöhykkeen taimistolla etukäteen kasvatettuja taimia. Liisanpuiston keto sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Alueen maisemalliset kriteerit ovat herkät. Keto on esimerkki siitä, kuinka myös arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luontoa voi vaalia ja kehittää. Myös keto itsessään vaalii kasvilajien kautta paikallishistoriaa.
Read More

Vaasantien paahdekäytävän hoitoa

Vaasantien paahdealueen kukinta alkaa olla melko näyttävä.  Kangasajuruoho, masmalo, ukontulikukka, jänönapila, ahopäivänkakkara, harmio keltamaksaruoho, ukontulikukka ahopäivänkakkara Raivasimme alueelta hieman puustoa, ja lupiinia oli yhä torjuttava. Erittäin uhanalainen vaaleajäsenruoho ilmaantui alueelle paikoille, joiden puustoa oli käsitelty edellisvuonna raskailla koneilla. Koska kasvilaji on erityisesti suojeltu, ilmoitimme siitä viranomaisille. neidonkieli
Read More

Tesoman seisakkeen ja Ristimäenpuiston kedot, Tampere

Tampereen Tesomalle tuli uusi junaliikenteen seisake vuonna 2021. Villi vyöhyke perusti ketoja seisakkeen reunaluiskiin sekä viereiseen Ristimäen puistoon. Kylvimme kedoille neidonkieltä, ukontulikukkaa, keltasauramoa, ketomarunaa, ketokaunokkia, mäkitervakkoa ja nurmikohokkia. Näitä lajeja kasvaa Tampereen seudun rata-alueilla. Kylvetyt kasvit ovat pääsääntöisesti paikallista tai seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä.  Kasvualustana on kivimursketta. Kovalla alustalla kasvillisuus kehittyy hitaasti, mutta vakaasti. Kedot eivät vaadi paljon hoitoa. Kehitämme rataketoja yhteistyössä Väyläviraston ja Tampereen kaupungin kanssa. Ratakedot kesällä 2023 Kuvat © Jere Nieminen
Read More

Viinikanlahden paahdeketo

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon paahdeketo sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa. Alue on yli 500 metriä ja 7 500 neliömetriä laaja. Villi vyöhyke -yhdistys on kylvänyt alueelle paikallisia rata- ja harjualueiden kasvilajien siemeniä. Kedon kasvualusta on harjusoraa jo tuhoutuneelta Ratinanharjulta, joka kaivettiin Ratinan kauppakeskuksen paikalta. Paahdeketo perustettiin vuonna 2020. Viinikanlahden paahdeketo on väliaikainen. Kedon tavoitteena on noin kymmenen vuoden aikana kerryttää pintamaahansa siemenpankki, jota voidaan hyödyntää uusien ketojen perustamisessa Tampereella. Yhdistyksen jäsenet ovat hoitaneet aluetta kitkemällä. Karua paahdeketoa ei ole tarvinnut leikata ensimmäisten vuosien aikana. Hyönteistutkijat havaitsivat alueella toisen kasvukauden aikana uhanalaisen tulikukkakoin (Nothris verbascella), jota ei aiemmin ollut Tampereella havaittu. Tulikukkakoin löytyminen osoittaa,…
Read More

Vaasantien paahdekäytävä

Vaasantien paahdekäytävä sijaitsee valtion tiealueella valtatien 3 varrella Pinsiönkankaan harjualueella, Ylöjärvellä. Vaasantien paahdekäytävä on avoin aurinkoinen rinne, jolla on runsaasti paahdeympäristöjen vaateliaita eliölajeja. Alue on ollut 1990-luvulla Hämeen tiepiirin kokeellinen maisemointikohde, jonne on istutettu paahdealueiden kasvilajeja.Villi vyöhyke on hoitanut Vaasantien paahdekäytävää vuodesta 2014 alkaen torjumalla lupiinia, raivaamalla umpeenkasvaneiden alueiden puustoa sekä poistamalla sammalta mekaanisesti ja kalkitsemalla. Yhdistys on kylvänyt alueelle jonkin verran uusia paahdealueiden kasvilajien siemeniä. Yhdistyksen jäsenet ovat keränneet siemenet lähialueilta ja niiden alkuperäiset kasvupaikat on dokumentoitu.Vaasantien paahdekäytävän kasvillisuus on muodostunut kolmen eri leviämiskeinon yhdistelmänä: luontaisesti leviämällä, 1990-luvulla tiepiirin kylvämänä ja istuttamana sekä 2010-luvulla yhdistyksen kylvämänä. Alueelle on lisäksi…
Read More