Vaasantien paahdekäytävän hoitoa

Vaasantien paahdealueen kukinta alkaa olla melko näyttävä.  Kangasajuruoho, masmalo, ukontulikukka, jänönapila, ahopäivänkakkara, harmio keltamaksaruoho, ukontulikukka ahopäivänkakkara Raivasimme alueelta hieman puustoa, ja lupiinia oli yhä torjuttava. Erittäin uhanalainen vaaleajäsenruoho ilmaantui alueelle paikoille, joiden puustoa oli käsitelty edellisvuonna raskailla koneilla. Koska kasvilaji on erityisesti suojeltu, ilmoitimme siitä viranomaisille. neidonkieli
Read More

Kolmenkulma soil landfill

Villi vyöhyke laati maisemointisuunnitelman ylijäämämaiden maanvastaanottoalueelle Tampereen Kolmenkulmassa. Alueen maisemoinnissa hyödynnetään alueelle vastaanotettavia maa-aineksia muun muassa kasvualustoina. Aloitimme suunnitelman toteuttamisen vuonna 2022 yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Maisemoinnin alkuvaiheessa olemme tehneet luonnonkasvien kylvöjä käytetystä hiekoitussepelistä valmistetulle kasvualustalle, jota on levitetty meluvallille. Hiekoitussepeli on kerätty Tampereen kaupungin katualueilta. Tavoitteena on kasvattaa näyttävä ja helppohoitoinen kasvillisuus, joka lisää meluvallin biodiversiteettiä. Kuvat © Jere Nieminen
Read More

Dianthus arenarius subsp. borussicus at Jämi airstrip in Jämijärvi

Villi vyöhyke on osallistunut paahdeympäristöjen luonnonhoitotoimiin Jämin lentokentällä vuodesta 2021 alkaen. Olemme lisänneet uhanalaista idänhietaneilikkaa kasvattamalla ja istuttamalla taimia. Uhanalaisten ja rauhoitettujen kasvien tai niiden siementen keruu ja siirto on luvanvaraista toimintaa. ELY-keskus on antanut yhdistykselle luvan hietaneilikoiden kasvatukseen ja istutuksiin Jämin alueella. Vuonna 2022 istutimme yli 500 ja vuonna 2023 noin 800 idänhietaneilikan tainta. Lue lisää idänhietaneilikoiden istutuksista Metsähallituksen tiedotteesta (15.9.2022). Hietaneilikoiden istutusta ja kukintaa vuonna 2023 Kuvat © Jere Nieminen Hietaneilikoiden istutusta vuonna 2022 Kuvat © Jere Nieminen
Read More
Haitallinen luonnossa voi olla hyödyllinen keittiössä

Haitallinen luonnossa voi olla hyödyllinen keittiössä

Haitallinen vieraslaji jättipalsami soveltuu ihmisen ravinnoksi, kuten pestoksi tai siideriksi. Jättipalsamista hyviä syötäviä osia ovat muun muassa kukat ja siemenet. Jättipalsamin siemenissä on pikantti pähkinäinen maku. Jättipalsamin kukka maistuu makealle. Jättipalsamin idut maistuvat yhtä herkullisen rouskuvilta kuin auringonkukan idut. Näiden reseptien tarkoituksena on saada ihmiset hyödyntämään jättipalsamia niin tehokkaasti, että kasvilajin määrä Suomen luonnossa samalla vähenee. JÄTTIPALSAMIPESTO Resepti ja kuva: Jere Nieminen Raaka-aineetJättipalsamin siemeniä (vaaleita sekä tummia)Jättipalsamin kukkiaKylmäpuristettua rypsiöljyäSuolaa Valmistus1. Hienonna kukat terävällä veitsellä leikkuulaudalla.2. Sekoita kaikki ainekset yhteen.3. Nauti leivän päällä. JÄTTIPALSAMISIIDERI Resepti: Jaakko Järvinen, kuva: Jere Nieminen Raaka-aineet12 l vettä1,2 kg sokeria100 g tummaa muscovado-sokeria (fariinisokerikin käy tarvittaessa)4…
Read More

Myllysaari meadow, Tampere

Myllysaaren keto sijaitsee ratapenkalla kallion päällä Tampereen Tampellan alueella. Villi vyöhyke on hoitanut Myllysaaren ketoa alkaen vuodesta 2015 ja osallistanut kedon hoitoon myös alueen asukkaita. Kedolla kasvaa muun muassa mäkitervakkoa, ahdekaunokkia, kelta-apilaa, keltamaitetta ja neidonkieltä.  Olemme järjestäneet kedolla vuosittain niittotalkoita, ja ne ovat olleet avoimia kaikille kaupunkilaisille. Talkoita on järjestetty yhteistyössä Luonto-Liiton, Tampereen kaupungin, Liikenneviraston, As Oy Koskenpartaan, As Oy Koskenniskan ja Viola-kodin kanssa. Myllysaaren keto kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Ketotalkoot elokuussa 2015 Kuvat © Jere Nieminen
Read More

Landscaping the Noro gravel pit in Siilinjärvi

Villi vyöhyke aloitti Ruduksen Noron sorakuopan maisemoinnin Siilinjärvellä vuonna 2017. Kylvimme sorakuopan eteläluiskaan muun muassa mäkitervakkoa, ukontulikukkaa, isomaksaruohoa, neidonkieltä, peurankelloa ja ketoneilikkaa. Kasvilajien siementen alkuperäinen luonnonvarainen keruupaikka on jäljitettävissä. Kahdessa vuodessa kylvettyjen kasvustojen tuottama siementen määrä ylitti kylvettyjen siementen määrän ja luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Paahdealueen hoito vaatii puiden poistoa ajoittain. Noron maisemoitu alue kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Täydennyskylvöjä ja edellisvuonna kylvettyjen kasvien lehtiruusukkeita lokakuussa 2018 Kuvat © Jere Nieminen paitsi neljäs ja kuudes lukusuunnassa Kylvöt marraskuussa 2017 Kuvat © Jere Nieminen paitsi toinen ja neljäs lukusuunnassa
Read More

Railway meadows at Tesoma stop in Tampere

Tampereen Tesomalle tuli uusi junaliikenteen seisake vuonna 2021. Villi vyöhyke perusti ketoja seisakkeen reunaluiskiin sekä viereiseen Ristimäen puistoon. Kylvimme kedoille neidonkieltä, ukontulikukkaa, keltasauramoa, ketomarunaa, ketokaunokkia, mäkitervakkoa ja nurmikohokkia. Näitä lajeja kasvaa Tampereen seudun rata-alueilla. Kylvetyt kasvit ovat pääsääntöisesti paikallista tai seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä.  Kasvualustana on kivimursketta. Kovalla alustalla kasvillisuus kehittyy hitaasti, mutta vakaasti. Kedot eivät vaadi paljon hoitoa. Kehitämme rataketoja yhteistyössä Väyläviraston ja Tampereen kaupungin kanssa. Ratakedot kesällä 2023 Kuvat © Jere Nieminen
Read More

Landscaping the Oulunsalo gravel pit

Olemme maisemoineet Rudus Oy:n Oulunsalon sorakuoppaa Oulussa vuodesta 2020 lähtien. Suunnittelimme maisemoitavalle alueelle maisemoinnin tavan, jossa hyödynnetään ekologista sukkessiota ja luonnon kasvua. Koska alue on hyvin laaja ja paikallisten luonnonkasvien siemeniä ja taimia oli käytössä vain vähän, teimme kylvöt ja istutukset sellaisiin paikkoihin, joista niillä on hyvät edellytykset levittäytyä laajemmalle. Olemme istuttaneet ja kylväneet aluelle muun muassa paikallisia pulskaneilikoita ja tataarikohokkeja. Alueen maisemoinnista on kerrottu yksityiskohtaisemmin Rudus Oy:n tiedotteessa 26.10.2020 ja artikkelissa 24.2.2025.   Siementen kylvämistä ja taimien istuttamista syyskuussa 2020 Kuvat © Jere Nieminen Oulunsalon soranottoalue -- Luonnon kasvu jälkihoidon välineenä (Maisemoinnin yleissuunnitelma, pdf 9 sivua)
Read More

Ämmässuo fine crushed stone meadow

Villi vyöhyke ideoi kokeilun, jossa selvitettiin kivituhkan mahdollisuuksia komealupiinin torjunnassa ja uusien ketojen perustamisessa. Valikoimme yhteistyössä HSY:n ja NCC:n kanssa kokeilun kohteeksi Espoon Ämmässuon ekoteollisuusalueelta paikan, joka oli lähes kokonaan lupiinin valtaama. Kivituhkaa levitettiin vuonna 2019 lupiinin kasvustojen päälle 10 cm, 20 cm ja 30 cm paksuiset kerrokset. Villi vyöhyke -yhdistyksen jäsenet kylvivät kivituhkalle luonnonkasvien siemeniä. Kokeilussa hyödynnettiin myös ekoteollisuusalueelle hävitettäväksi tuotuja kantoja, joista tehtiin lahopuuteos. Paksuudeltaan 20 cm kerros kivituhkaa riitti tukahduttamaan lupiinit. Kivituhka osoittautui hyväksi kasvualustaksi paahteisten alueiden luonnonkasvien kasvualustaksi. Kukintaa Ämmässuolla kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Ketokasvien kylvöt lokakuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen paitsi toinen…
Read More

Landscaping Sorila quarry in Tampere

Tampereella sijaitsevan Sorilan kiviainesalueen luiska on reilun hehtaarin kokoinen rinne, jonka maisemoinnin Villi vyöhyke aloitti vuonna 2017. Luiskan kasvualustan osana on kierrätysbetonia, joka tuottaa alueelle kalkkivaikutuksen. Villi vyöhyke valikoi lajistoon mahdollisimman paljon kalkkia suosivia ja sietäviä kasveja.Yhdistyksen alueelle kylvämiä kasvilajeja ovat esimerkiksi mäkitervakot, masmalot, neidonkielet, päivänkakkarat ja nurmikohokit. Lisäksi yhdistyksen jäsenet kokeilevat alueella imeläkurjenherneen kasvatusta taimia istuttamalla. Vuosien aikana sammaleet ovat vallanneet alaa maisemoidussa luiskassa. Sammalten levittäytyminen helpottaa alueen hoitoa sammalten hidastaessa muualta leviävän kasvillisuuden kehittymistä.Yhdistys jatkaa alueen kehittämistä täydennyskylvöin ja -istutuksin. Sorilan louhoksen maisemointi toteutetaan yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa. Maisemoitu alue Sorilassa kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt…
Read More