Tampere classical upper secondary school meadow

Villi vyöhyke perusti kouluniityn Tampereen keskustaan klassillisen lukion pihaan yhdessä opiskelijoiden kanssa vuonna 2023. Kylvöjä varten opiskelijat olivat kitkeneet tontin laidalla 170 neliötä niityn kasvualustaksi. Kasvualusta on hiekkaa ja karkeaa kivimursketta. Murskeelle opiskelijat kylvivät metsänätkelmää, keltamaitetta ja peurankelloa. Hiekalle he istuttivat isomaksaruohoa ja kylvivät muun muassa ketokaunokkia, mäkitervakkoa ja pölkkyruohoa. Villi vyöhyke neuvoi opiskelijoita kylvöissä ja siementen keruussa. Opiskelijat keräsivät itse kouluniitylle kylvämänsä siemenet. Kylvetyt kasvit ovat paikallista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Kouluniitty toteutetaan yhteistyössä klassillisen lukion opettajien ja opiskelijoiden sekä Tampereen kaupungin kanssa.  Kuvat © Jere Nieminen
Read More

Nekalan normaalikoulun kouluniitty 3

Nekalan paahdeverkosto laajeni myös pohjoispuolelle normaalikoulun rakennusta loppuvuodesta 2022, kun oppilaat kylvivät siemeniä kouluniityn kolmannen vaiheen paahdekedoille. Samat oppilaat kylvivät neljä vuotta sitten kouluniityn ensimäisen vaiheen kedon, jolta löytyikin kesällä 2022 useita erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin toukkia. Normaalikoulun lehtori Sami Vartiaisen mukaan "Oppilaat muistavat hyvin, mihin kohtaan mikäkin taimi on istutettu. He ovat myös kehuneet, kuinka niitty on kesäisin hienon näköinen".
Read More

Hyytiälä forest station village meadow in Juupajoki

Yhdistyksen toteuttama kyläniitty on yksi Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman Periferia-näyttelyn teoksista. Kylvimme kyläniitylle yhdessä aseman tutkijoiden kanssa metsäaseman lähistöltä kerättyjä siemeniä kuten ukontulikukkaa, tummatulikukkaa, ahojäkkärää ja särmäkuismaa. Niityn lajistoa täydennettiin lähiseutujen kasvien siemenillä kuten purtojuurella, ketoruusuruoholla, ahopäivänkakkaralla, mäkitervakolla, lampaannadalla, musta-apilalla ja nurmikohokilla. Kylvettyjen kasvilajien alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Hyytiälän metsäaseman kyläniityn toteutamme yhteistyössä Periferia-näyttelyn ja Helsingin yliopiston kanssa. Kyläniitty Periferia-näyttelyn avajaisissa toukokuussa 2024 Kuvat © Jere Nieminen
Read More
Haitallinen luonnossa voi olla hyödyllinen keittiössä

Haitallinen luonnossa voi olla hyödyllinen keittiössä

Haitallinen vieraslaji jättipalsami soveltuu ihmisen ravinnoksi, kuten pestoksi tai siideriksi. Jättipalsamista hyviä syötäviä osia ovat muun muassa kukat ja siemenet. Jättipalsamin siemenissä on pikantti pähkinäinen maku. Jättipalsamin kukka maistuu makealle. Jättipalsamin idut maistuvat yhtä herkullisen rouskuvilta kuin auringonkukan idut. Näiden reseptien tarkoituksena on saada ihmiset hyödyntämään jättipalsamia niin tehokkaasti, että kasvilajin määrä Suomen luonnossa samalla vähenee. JÄTTIPALSAMIPESTO Resepti ja kuva: Jere Nieminen Raaka-aineetJättipalsamin siemeniä (vaaleita sekä tummia)Jättipalsamin kukkiaKylmäpuristettua rypsiöljyäSuolaa Valmistus1. Hienonna kukat terävällä veitsellä leikkuulaudalla.2. Sekoita kaikki ainekset yhteen.3. Nauti leivän päällä. JÄTTIPALSAMISIIDERI Resepti: Jaakko Järvinen, kuva: Jere Nieminen Raaka-aineet12 l vettä1,2 kg sokeria100 g tummaa muscovado-sokeria (fariinisokerikin käy tarvittaessa)4…
Read More

Lauha-ahde dry meadow, Tampere

Villi vyöhyke perusti kedon Tampereen Vuoreksessa uuden Lauha-ahteen asuinalueen viheralueille vuonna 2022. Alueen asukkaat osallistuivat kedon perustamiseen ja hoitavat sitä myös tulevina vuosina. Kedolle on kylvetty mäkitervakkoa, ukontulikukkaa, mäkikuismaa ja jänönapilaa. Kylvetyt kasvit ovat paikallista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Kedon kasvillisuus kehittyy hitaasti useamman vuoden aikana. Lauha-ahteen keto toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.  Kuvat © Jere Nieminen
Read More

Ylöjärvi upper secondary school meadow

Villi vyöhyke aloitti Ylöjärven lukion kouluniityn perustamisen kesällä 2020. Kokeilimme kouluniityn perustamiseksi uutta tapaa, jossa ei tarvitse tehdä kalliita ja ympäristöä kuormittavia maanvaihtoja. Tukahdutimme nykyisen nurmikon paksuilla peitteillä, joita pidimme nurmikon päällä useita kuukausia. Sen jälkeen kuollut nurmikko möyhennettiin osaksi uutta kasvualustaa. Lisäksi alueelle levitettiin ohut kerros hiekkaa. Lukion opiskelijat kylvivät ja istuttivat alueelle luonnonkasveja, jotka ovat tyypillisiä paahdeympäristöille kuten valoisille harjumetsille tai rata-alueille. Lukion opiskelijat ja opettajat hoitavat aluetta jatkossa. Ylöjärven lukion kouluniityn perustamiseen ja kouluniittyoppaan laatimiseen saimme Keski-Suomen ELY-keskuksen avustuksen ympäristökasvatukseen ja -valistukseen. Kouluniitty – Opas monimuotoisiin oppimisympäristöihin (pdf, 29 sivua, "kouluniittyopas") Kouluniityn kukintaa heinäkuussa 2022 Kuvat © Jere…
Read More

Nekalan normaalikoulun kouluniitty 2

Vuonna 2020 normaalikoulun niitty laajeni kaksinkertaiseksi. Oppilaat kylvivät metsäapilan lisäksi Tampereen seudun paahdeympäristöille tyypillisiä kasvilajeja: mäkitervakkoa, masmaloa, tunturikurjenhernettä, idänkeulankärkeä, kissankäpälää, keltamaitetta ja ukontulikukkaa. Alueelle kylvettiin myös myöhäisiä kukkijoita, jänönapilaa ja ketomarunaa, jotta alue näyttäisi hyvältä myös syksyllä. Projekti toteutetaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimeksiantona, yhteistyössä Tampereen yliopiston normaalikoulun kanssa. Urakoitsijana nurmikon poistossa ja uuden kasvualustan levittämisessä oli OjaX Oy.
Read More

Viinikanlahti sun-exposed dry meadow

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon paahdeketo sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa. Alue on yli 500 metriä ja 7 500 neliömetriä laaja. Villi vyöhyke -yhdistys on kylvänyt alueelle paikallisia rata- ja harjualueiden kasvilajien siemeniä. Kedon kasvualusta on harjusoraa jo tuhoutuneelta Ratinanharjulta, joka kaivettiin Ratinan kauppakeskuksen paikalta. Paahdeketo perustettiin vuonna 2020. Viinikanlahden paahdeketo on väliaikainen. Kedon tavoitteena on noin kymmenen vuoden aikana kerryttää pintamaahansa siemenpankki, jota voidaan hyödyntää uusien ketojen perustamisessa Tampereella. Yhdistyksen jäsenet ovat hoitaneet aluetta kitkemällä. Karua paahdeketoa ei ole tarvinnut leikata ensimmäisten vuosien aikana. Hyönteistutkijat havaitsivat alueella toisen kasvukauden aikana uhanalaisen tulikukkakoin (Nothris verbascella), jota ei aiemmin ollut Tampereella havaittu. Tulikukkakoin löytyminen osoittaa,…
Read More

Harjuniitty school meadow, Nokia

Villi vyöhyke perusti kouluniityn Nokian Harjuniityn koululle vuonna 2017. Kylvimme keväällä koulun oppilaiden kanssa niitylle muun muassa isomaksaruohoa, neidonkieltä, mäkitervakkoa, ketomarunaa, pohjanmasmaloa, tummatulikukkaa, ukontulikukkaa, puna-ailakkia, päivänkakkaraa ja kelta-apilaa. Kylvetyt kasvit ovat seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Syksyllä täydensimme kylvöjä kelta-apilan siemenillä, joita keräsimme Nokia Arenan rakennuspaikalta Tampereen ratapihalta. Kouluniittyä toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa. Kouluniityn kukinta kesäkuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen Täydennyskylvöt marraskuussa 2018 Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt marraskuussa 2017. Viimeisessä kuvassa keväällä 2017 kylvettyjen kasvien lehtiruusukkeita (puna-ailakki, päivänkakkara) Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt huhtikuussa 2017 Kuvat © Jere Nieminen
Read More

The Tampere University Teacher Training School

Villi vyöhyke perusti ensimmäisen kouluniityn Tampereen yliopiston normaalikoulun alueelle Nekalassa vuonna 2018. Mäkihiilikoiden (Anacampsis fuscella) elinympäristöjä, jotka tuhoutuivat samalla asemakaava-alueella, kompensoimiseksi perustettiin paahteinen keto, joka toimii myös opetusympäristönä. Lisää paahteisia kouluniittyjä on perustettu normaalikoulun alueelle vuosina 2020, 2022 ja 2023. Kouluniityt perustimme yhdessä Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilaiden ja opettajien kanssa. Oppilaat kylvivät siemenet ja istuttivat taimet alueelle. Tärkein kasvilaji normaalikoulun kedoilla on metsäapila (Trifolium medium), joka on mäkihiilikoin toukkien ainoa ravintokasvi. Metsäapilan lisäksi kedoille on kylvetty vaateliaita harjujen paahdeympäristöjen kasvilajeja, kuten mäkitervakkoa, nuokkukohokkia ja masmaloa. Vuonna 2018 perustetulta kedolta löydettiin ensimmäiset mäkihiilikoin toukat vuonna 2022. Normaalikoulun kedot toteutamme yhteistyössä Suomen…
Read More