Niityt
Avoimet elinympäristöt
Avoimia elinympäristöjä ovat niityt, kedot ja paahdealueet. Toisinaan avoimen elinympäristön monimuotoisuuden kohentamiseksi riittää pelkkä hoito, kuten puiden raivaaminen tai lupiinien torjunta. Suunnittelemme ja perustamme uusia avoimia elinympäristöjä erilaisiin paikkoihin maassa tai rakennusten katoilla. Perustamme uusia avoimia elinympäristöjä paikoille, joissa niitä ei vielä ole. Uusien niittyjen, ketojen ja paahdealueiden perustamisessa käytämme paikallisten ja alkuperältään jäljitettävien luonnonkasvien siemeniä ja taimia. Hyönteisiä houkuttelemme avoimiin elinympäristöihin mesi- ja ravintokasvien avulla. Kehitämme myös kokonaan uudenlaisia avoimien elinympäristöjen tyyppejä, kuten kukkivia nurmikoita.
Kaikki Villin vyöhykkeen perustamat niityt, kedot ja paahdealueet ovat kokeellisia. Jokaisessa paikassa kokeilemme uusia niityn perustamisen tapoja, erilaisia kasvualustoja, kasvilajeja ja hoidon tapoja. Seuraamme kasvillisuuden kasvua ja dokumentoimme kokeiltujen tapojen vaikutusta niittyjen kehittymiseen.
Kouluniityt ovat oppilaitosten kiinteistöille perustettuja niittyjä. Yhdistys suunnittelee ja perustaa kouluniityt yhteistyössä oppilaitosten oppilaiden ja opettajien kanssa. Kouluniityn perustaminen ja hoito yhdistetään koulun opetukseen ja eri oppiaineisiin. Kouluniitty voi olla päiväkodin, ala- ja yläkoulun, lukion, ammatillisen oppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston kiinteistöllä. Oppilaitoksen luonne vaikuttaa siihen, miten kouluniitty kannattaa perustaa. Oppilaat voivat osallistua niityn luonnonkasvien siementen keräämiseen ja kylvämiseen, taimien istuttamiseen, niityn hoitoon ja seurantaan.
Paahdealueet ovat hiekka- tai sorapohjaisia, niukkaravinteisia, aurinkoisia ja kuivia elinympäristöjä. Paahdeympäristöjen kasvi- ja hyönteislajeista merkittävä määrä on taantuneita. Hoidamme nykyisiä paahdealueita ja kohennamme niiden luontoa. Suunnittelemme ja perustamme myös uusia paahdealueita paikkoihin, joissa niitä ei nykyisellään ole. Uusien paahdealueiden perustamisessa käytämme paikallisia kasvilajeja ja harvinaisten hyönteisten ravintokasveja. Suuri osa perustamistamme kuivista kedoista on paahteisia. Paahdealueiden perustamisessa huomioimme alueiden kytkeytymisen ja laajempien paahdeverkostojen rakentamisen.
Kukkivat monilajiset nurmikot ovat sekoitus niittymäistä kasvillisuutta ja nurmikkoa. Kukkivaa nurmikkoa voi leikata kuten nurmikkoa. Leikkuukertojen jälkeen kukkivalle nurmikolle kasvaa aina uusia kukintoja, koska kylvämme kukkiville nurmikoille leikkausta kestäviä ja kompensoivien luonnonkasvien siemeniä.
Perustamme niittyjä, ketoja ja paahdealueita myös rakennusten katoille. Kasvikatoissa olemme käyttäneet samoja kasvilajeja kuin muissa perustamissamme avoimissa elinympäristöissä. Kasvikatoille valitsemme kasvilajeja, jotka eivät ole liian korkeita eivätkä kerrytä liikaa biomassaa. Osallistuimme Tampereen kaupungin kasvikattolinjauksen valmisteluun.
Villin vyöhykkeen toimintaperiaatteena on kokeilla jatkuvasti uutta ja kehittää uusia toimintatapoja, joilla vaalitaan luonnon monimuotoisuutta.
Kokeilemme niityillä erilaisia kasvualustoja. Osa kasvualustoista on sellaisia, joita ei yleensä käytetä teollisten alueiden maisemoinneissa.
Kokeilemme uusia kasvilajeja.
Kokeilemme uusia hoitotapoja.
Kokeilemme uusia paikkoja, joilla voi kehittää niittymäistä kasvillisuutta.
Kokeilemme kasvattaa kokonaan uusia lajiryhmiä, joita ei kasvateta aktiivisesti juuri lainkaan.
Organisoimme niittyjen tuotantoa ja kehitämme parhaita ratkaisuja siihen.
Suomi 
English (UK)